1. MUSIIKINHISTORIAN OPISKELUSTA JA TENTISTÄ/MODULI 4 (lmhm18)
Kurssin aikataulu ja luentojen aiheet keväällä 2017
13.1. Johdatus; soololaulu 1800-luvulla
2o.1. Soololaulu 2
27.1. Piano- ja urkumusiikki 1
3.2. Piano- ja urkumusiikki 2
10.2. Kamarimusiikki
17.2. Romantiikan orkesterimusiikki 1
24.2. EI LUENTOA
3.3. Romantiikan orkesterimusiikki 2
10.3. Romanttinen konsertto
17.3. Kuoro- ja kirkkomusiikki romantiikassa
24.3. Italialainen ooppera
31.3. Ranskalainen ooppera
7.4. Saksalainen ooppera
21.4. Kansallisten kulttuurien musiikki
28.4. TENTTI
Kuunteluosuus
Moduli 4 käsittää romantiikan ajan noin 1810–1910. Tämän voi huomata myös kuuntelulistasta. Moduli 4:n esimerkit löytyvät tällä sivulla olevasta Romantiikan kuuntelulista -artikkelista, johin pääset myös osoitteesta
Jos olet Sibelius-Akatemian opiskelija tai sinulla on verkkotunnukset, pääset kuuntelulistaan suoraan klikkaamalla listalla olevia linkkejä. Toki listaa voi kuunnella niinkin, että etsit listan mukaiset kappaleet Naxos-äänitetietokannasta, minkä voi tehdä myös Helmetin kautta.
Kirjaston musiikinhistoriaan liittyviä tietokantoja löytyy osoitteesta:
-valitse Tietokannat
Näistä hyödyllisiä ovat
-Naxos Music Library
-Classical Music Library
-Classical Scores Library
-Opera in Video on myös hyödyllinen romantiikassa
-Grove music online
-Oxford History of Western Music
Kun luet Muhia (www.siba.fi/muhi), niin Romantiikka-artikkeleiden sisällä on ämyrinkuvia, joita klikattuasi pääset näiden äänitetietokantojen vastaaviin kuuntelunäytteisiin; HUOM.: tosin tämän onnistumiseksi sinun pitää aina ensin Muhiin tultuasi kirjautua SibA:n tunnuksilla sivun oikeasta yläkulmasta.
Kuuntelutentti
Tentissä kuullaan 1o esimerkkiä, joista vastaillaan viiteen kohtaan:
1) sävellyksen laji (lied, jousikvartetto) tai nimi (Fantastinen sinfonia yms.)
2) säveltäjän nimi tai kansallisuus
3) sävellyksen edustama tyyli tai aikakausi (varhaisromantiikka tms.)
4) sävellyksen syntyajankohta: oikea vuosikymmen (esim. 1860-luku; vastaukseksi kelpaavat myös viereiset vuosikymmenet eli 1850-luku ja 1870-luku)
5) sävellyksen kieli (latina, ranska, italia, espanja, saksa, englanti, venäjä tms.); kokoonpano (soittimia ja/tai lauluääniä tai orkesteri tms.); ilmaisu tai karakteri
Pieni kirjallinen tehtävä
Koska nyt modulista saa aina vähintään 2 op, ajatuksena on laatia pieni kirjallinen tehtävä, jossa harjoitellaan samalla lähteiden käyttöä. Niiksi käyvät tietenkin erilaiset, erikieliset musiikinhistoriat (myös Muhi), säveltäjäelämäkerrat sekä SibAn kirjaston tietokannat: Grove Music Online, JSTOR, Oxford History of Western Music (ks. linkit alla), Wikipediaakin voi käyttää soveltuvin osin (etenkin suomalaiset artikkelit ovat tynkiä ja joskus sisällöltään epätarkkoja) ja nuottien suhteen IMSLP on hieno resurssi
http://imslp.org/wiki/Category:Composers
Tehtävän mitta on noin yksi sivu ja lähteet pitää luetella lopussa. Tehtävän voi tehdä esim. konsertin käsiohjelmatekstinä eli jonkin soittamasi/laulamasi teoksen kuvauksena, säveltäjämuotokuvana tai jonkin genren tai ilmiön luonnehdintana, myös pieni levy-, ooppera- tai konserttiarvio romantiikan ajan musiikista. Omia käsityksiä ja päähänpistojakin voi olla mukana, etenkin jos kirjoitus on tarkoitettu arvosteluksi.
Tärkeimmät ohjeet: huolehdi että annat säveltäjästä ja teoksesta täsmätiedot; muutoin noudata erillisiä lähettämiäni kirjoitusohjeita. Laajuus on 1000–2000 merkkiä. Annan siitä palautteen niin sisällön kuin kirjoitusasun suhteen.
Kirjallista tietoa etsiessäsi hyödyllisiä Siban kirjaston tietokantoja ovat:
1) Grove Music Online
2) ebrary
3) JSTOR
4) IIMP
5) RIPM Online Archive
6) Dissertations and Theses
7) Oxford History of Western Music
Kirjallinen osuus
Kirjallisen osuuden voi opiskella eri tavoin. Romantiikasta on olemassa jo Muhi-verkkosivulla opiskeluaineistoa runsaasti, ja se täydentyy vähitellen. Osoite on
Siellä on hakutoiminto, jolla löytää periaatteessa kaiken, mitä sivulla on, mutta kun on löytänyt yhden johonkin osa-alueeseen kuuluvan artikkelin, vaikkapa ”Romantiikan syntytausta”, kannattaa katsoa menyssä printterin oikealla puolella olevaa ikonia, jota klikkaamalla saa näkymään koko artikkelisarjan.
Luettavaa kirjallisuutta
Kirjallisuutta modulin 4:een löytyy muutama teos; ks. tarkemmat tiedot Opinto-opas 2011–2011, s. 192–193. Tässä tärkeimmät:
Donal J. Grout & Claude Palisca: A History of Western Music, johon on olemassa täydentävinä elementteinä nuottiantologia ja cd-paketti: Norton Anthology of Western Music 1–2 sekä Recordings for a History of Western Music.
Arnold Whittall: Romantiikan musiikki (Huom! jos luet tätä, käytä rinnalla tekemääni korjauslistaa, jossa pahimmat käännösongelmat on oiottu.)
WHITTALL: ROMANTIIKAN MUSIIKKI, suom. Jouko Laaksamo, rev. V. Murtomäki
-kansi: tekijän nimi väärin; Arnold Whittal; p.o. Arnold Whittall
-s.26: “Grethen am Spinnrade”; p.o. “Gretchen am Spinnrade”
-s.27: Schubert ei tyydy pelkästään transformoimaan, vaan puhtaalla herkkyydellä vaistoaa niiden sisimmän olemuksen ja mahdollisuudet (s.27: “not by being transformed out of all recognition but by his sheer green-fingered sensitivity to their essence and potentiality.); p.o. Schubert ei muunna elementtejä tunnistamattomiksi, vaan
-s.28: dominanttipedaalia (s.28: dominant pedal); p.o. dominanttiurkupistettä
-s.34: Felix Mendelssohn (1909–47); p.o. (1809–47)
-s.39: Papillions; p.o. Papillons
-s.41: Schumannin käsitys saksalaisen musiikin ylivertaisuudesta ransalaiseen tai italialaiseen musiikkiin nähden ole milloinkaan yhtä ilmeistä; p.o. ranskalaiseen … nähden ei ole
-s.42: alamme ymmärtää viimeaikaista innostusta Schumannin toista sinfoniaa kohtaan (s.41: we can begin to understand … the contemporary enthusiasm for the work); p.o. alamme ymmärtää aikalaisten innostusta Schumannin toista sinfoniaa kohtaan
-s.43: kamarimusiikin alueella tällainen menettlytapa saattaisi tehdä kolme teosta pianolle ja jousisoittimille täysin vastenmielisiksi … a-molli-kvartetosta vuodelta (s.42: unacceptable … the A major of 1842); p.o. epämiellyttäviksi … A-duuri-kvartetosta
-s.45, kuva: puuttuu kuva nro 9; Schumann lokakuussa 1845; p.o. 1853
-s.45: (sekä voimakkaita saksalaisia vaikutteita saaneiden ranskalaisen opéra comiquen tuotosten)(s.44: (those works of French opéra comique which … strongly influenced developments in Germany); p.o. (ranskalaisen opéra comiquen niiden tuotosten, jotka vaikuttivat vahvasti saksalaiseen kehitykseen)
-s.46: E.T.A. Hoffmannin, Spohrin, Marschnerin ja ‘n oopperoissa. Esi-wagneriaanisen romanttisen oopperan puitteet tulevatkin sopivasti hahmoteltua kahden näyttämöteoksen avulla (s.44: E. T. A. Hoffmann, Spohr, Marschner and Lortzing. Indeed, pre-Wagnerian Romantic opera is coveniently framed by two treatments of the Undine legend); p.o. Marschnerin ja Lortzingin oopperoissa. Wagneria edeltävän romanttisen oopperan kehyksen muodostavat sopivasti kaksi vedenneito-legendaa
-s.46: Wagnerin tekemän suuren harppauksen … teki mahdolliseksi se, että 1840-luvun saksalainen sinfoninen musiikki vaikutti ylipäänsä taitamattomalta ja toisarvoiselta. (s.44: As a consequence of the great leap made by Wagner … , German symphonic music of the 1840s was to look even more inept and second rate.); p.o. Seurauksena Wagnerin tekemästä suuresta harppauksesta … 1840-luvun saksalainen sinfoninen musiikki tuli vaikuttamaan entistä taitamattomammalta ja toisluokkaiselta.
-s.49: Giullaume Tell, p.o. Guillaume Tell tai Wilhelm Tell
-s.63, 65, 66, 74: Virgil; p.o. Vergilius
-s.64: Hänen elämäkertansa on kuin tyypillisellä romanttisella Wandererilla.; p.o. vaeltajalla
-s.68: Ja vaikka Liszt ja Wagner -innostus muiden ohessa tuottikin hänelle jotain hyvistystä (s.64–65: and while the enthusiasm of Liszt and Wagner, among others, was some compensation); p.o. Ja vaikka Lisztin ja Wagnerin muiden säveltäjien ohessa (häntä kohtaan osoittama) ihailu tuottikin hänelle jotain hyvitystä
-s.72: Friar Laurencen aaria (s.68: the Air of Friar Laurence); p.o. Luostariveli/munkki Laurencen aaria
-s.72: Mephistopheleen “Flean laulun” (s.69); p.o. Mefistofeleen “Kirppulaulun”
-s.82, kuva 20: Delacroixin … muotokuva Chopinistä vuodelta 1938; p.o. 1838
-s.87: Liszt … Hän sävelsi Diabelli-variaatiot uransa alkuvaiheessa (1822) (s.82: writing a Diabelli variation); p.o. sävelsi Diabelli-variaation (viitteen paikka: Liszt sävelsi vain yhden variaation kokoelmaan, johon oli tilattu variaatio monelta muultakin säveltäjältä, myös Beethovenilta, joka teki sitten kokonaan oman variaatiosarjansa Diabellin valssiteeman pohjalta)
-s.87: Näiden kahden vuoden aikana Lisztistä oli tullut Pariisissa uskomattoman suosittu (s.83: Within two years he was the rage of Paris); vrt. edelliseen virkkeeseen, p.o. Seuraavassa kahdessa vuodessa hän hullaannutti Pariisin
-s.87–88: Liszt jakoi yleisen vastenmielisyyden porvarikuningas Louis-Philippen pariisilaista taiteilijapiiriä kohtaan (s.83: Liszt shared the prevailing dislike in Parisian artistic circles of King Louis-Philippe); p.o. Liszt jakoi pariisilaisen taiteilijapiirin porvarikuningas Louis-Philippeä kohtaan tunteman yleisen vastenmielisyyden
-s.90: Kielien näppäilymekanismi oli yleinen ennen 1860-lukua (s.86: String-snapping was a frequent occurrence before the 1860s); p.o. Kielien katkeaminen oli yleistä ennen 1860-lukua
-s.94: Lisäksi voidaan myös esittää epäilyjä siitä, onnistuiko Liszt jäsentämään niiden rakenteita parhaimmalla mahdollisella tavalla (s.89: one may also detect degrees of doubt as to how best to organize their structures); on myös mahdollista havaita Lisztin epäröineen siinä suhteessa, miten parhaiten järjestää niiden rakenteita
-s.95: Kun tämän yhdistää vielä varsinaisten ideoiden soinnittomuuteen (s.91: This, coupled with the short-breathed nature of his actual ideas); p.o. Kun tämän yhdistää vielä varsinaisten ideoiden suppeuteen/lyhyt-hengitteiseen luonteeseen
-s.106: Hollantilaisen kärsivä päähenkilö voidaan helposti nähdä tärkeänä esikuvana vaikeuksiin joutuneen sankarin hahmolle, jota Wagner tuli suosimaan Rienzistä Parsifaliin. (s.101: The anguished central character of the Dutchman can easily be seen as a significant contribution to that procession of troubled heroes that streches from Rienzi to Parsifal.); p.o. Hollantilaisen kärsivä päähenkilö voidaan helposti nähdä merkittävänä lisänä siihen rauhattomien sankarien muodostamaan ketjuun, joka ulottuu Rienzistä Parsifaliin.
-s.111: Wagnerin suuruus musiikkidramaatikkona ilmenee hänen käsitellessään runollisia aiheita runollisessa mittakaavassa (s.105: epic subject-matter on an epic scale) eeppisiä aiheita eeppisessä mittakaavassa
-s.114: Otetaan esimerkiksi Siegfried, joka kertoo tarinaa elämästään tavalla, mikä varmistaa hänen kuolemansa. Isolde puolestaan (s.108: with Siegfried telling the story of his life in a way that will ensure his death; with Amfortas fighting the weakness caused by weakness; with Isolde …); p.o. puuttuu suomennoksesta Amfortas taistelee heikkoutta vastaan, jonka on aiheuttanut heikkous.
-s.117: hän olisi tuskin kyennyt toteuttamaan niitä, ellei hänen persoonallisuutensa ja elämäntilanteensa olisi tehnyt hiljaista ja yhdenmukaista työskentelyä perittyjen konventioiden taustalla. (s.110–111: he could scarcely have set in train had not the nature of his personality, and the circumstances of his life, made sustained and consistent progress beyond inherited conventions possible.); p.o. hän olisi tuskin kyennyt toteuttamaan niitä, elleivät hänen persoonallisuutensa ja elämäntilanteensa olisi tehneet mahdolliseksi jatkuvaa ja johdonmukaista kehitystä, joka johti perittyjen konventioiden ylittämiseen.
-s.122: Monet seikat tekevät siitä mestarillisen — tai pikemminkin monet asiat saatetaan siinä tarkoituksellisesti ja potentiaalisesti vastakkain. (s.115–116: Many things combine to make it so — or rather, many things come into purposeful and potent confrontation.); p.o. voimallisesti vastakkain
-s.122, 123: Il trovadore; p.o. Il trovatore
-s.126: ja kuin eräänlaisena hyvityksenä on suurehko temaattinen sukulaisuussuhde varmasti ilmeistä (s.119: and, as if by way of compensation, the prospect of greater thematic interconnectedness, … is certainly in evidence); p.o. ja kuin eräänlaisena hyvityksenä on varmuudella osoitettavissa kattavampien temaattisten keskinäissuhteiden näkymien olemassaolo.
-s.126: ja luo täten jatkumon kahden episodin välille tasoittamalla niitä erottavia kadensseja. (s.120: thereby creating a continuity between the two episodes which goes beyond the mere smoothing out of cadences between their separate sections.); p.o. ja luo täten kahden episodin välille jatkumon, joka ulottuu pidemmälle kuin vain erillisten jaksojen välisten kadenssien tasoittamiseen.
-s.136: sillä molempien temaattinen materiaali ilmaisee valitusta tai aavistusta. (s.129: There are clear family resemblances in both between thematic ideas expressive of lamentation or foreboding); p.o. valitusta ja pahaenteisyyttä
-s.149: Smetana osallistui Faust-sinfonian ensiesitykseen Weimarissa (s.142: Smetana attended the first perfomance of the Faust Symphony in Weimar); p.o. Smetana oli läsnä Faust-sinfonian ensiesityksessä Weimarissa
-s.156: Dvorák kykeni rakentamaan hienotunteisia, mutta silti vaikuttavia muotorakenteita (s.148: unobtrusive); p.o. vaatimattomia/vähäeleisiä/koruttomia
-s.164: Alunperin Faust oli opéra comique, mutta sen resitatiivit korvattiin pian puhutuilla dialogeilla (s.155–156: Originally an opéra comique, Faust soon acquired recitatives in place of spoken dialogue); p.o. mutta sen puhutut dialogit korvattiin pian resitatiiveilla
-s.173: “Uuden Saksan” (s.165: ‘New German’); p.o. uussaksalaisten
-s.188: Mahlerista on tullut myöhäisromanttisen musiikin keskeinen säveltäjä myös sen takia, että hän sävelsi konserttiohjelmistoille ja levy-yhtiöille kaupallisesti menestyneen repertuaarin. (s.178–179: Not least because he has provided concert-promoting and record-making organizations with a repertoire that has proved commercially succesfull, Mahler has become a central figure of musical late Romanticism.); p.o. Mahlerista on tullut myöhäisromanttisen musiikin keskeinen säveltäjä myös sen takia, että hän sävelsi ohjelmiston, joka on osoittautunut konsertteja järjestävien ja levy-yhtiöiden organisaatioiden kannalta kaupallisesti menestyksekkääksi.
-s.189: häneen liitetyt ihanteet eivät aina tunnu istuvan kovinkaan hyvin avoimeen dekadenssiin ja — kenties — italialaiseen opportunismiin. (s.179: it is because the ideals attaching to this label may not always seem to fit comfortably with the more overt decadence and, it may be, opportunism of the Italian.); p.o. häneen liitetyt ihanteet eivät aina tunnu kovinkaan hyvin sopivan yhteen avoimen dekadenssin kanssa — ja se voi olla italialaisen opportunismin/myöntyväisyyshengen ilmausta.
Kirjallinen tentti
Jos on tehtävä kirjallinen tentti tai haluaa osallistua siihen, kannattaa valmistautua hallitsemalla esseetä varten muutama osa-alue kokonaan: vaikkapa saksalainen lied, italialainen bel canto -ooppera tms. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota terminologiaan, sillä niitä kysytään. Lisäksi voi tulla monivalinta- tai yhdistämistehtäviä.
Suorittaminen
Kirjalliselta osuudelta välttyy, jos on poissa vain 2–4 kertaa. Kirjallisen tentin voi toki aina tehdä, etenkin jos mielii viisastua ja/tai saada korkean arvosanan; tosin hyvällä kuuntelumenestykselläkin yltää korkealle.
-Jos on kolme poissaoloa, yhden niistä voi korvata oopperassa (soitin pääaineena) tai sinfoniakonsertissa (laulu pääaineena) käynnillä, mistä kirjoitetaan pieni raportti, n. ½–1 sivua.
-Jos on neljä poissaoloa, nyt sitten konsertti tai ooppera eli toinen vaihtoehto edellisestä.
-Jos on 5–7 poissaoloa, aina joutuu tekemään kirjallisen kuulustelun, johon valmistaudutaan em. materiaalin perusteella.
-Jos poissaoloja tulee 6–7, luetaan tenttikirjallisuuden ohella myös 1–2 teosta täydennyskirjalistalta, joka löytyy tästä alhaalta. Kirjalistaa voi hyödyntää halutessaan myös vähemmillä poissaoloilla. Tällöin laatii lyhyen referaatin tai esseen kirjasta joko tentin yhteydessä tai kotona ja lähettää mulle taasen e-mailina tekstin.
e-mail: veijo.murtomaki@uniarts.fi
Suoritustavat
1) luennot & kuuntelutentti (poissaoloja vain 1–2): 2 op
2) luennot & kuuntelutentti & luentopäiväkirja: 3 op
3) luennot & kuuntelutentti & kirjallisia (essee[t]) ja/tai kuuntelutehtäviä: 3 op
4) luento-osuuden voi korvata myös kirjatentillä: 2–3 op riippuen em. aktiviteeteista
5) tentin voi korvata myös tekemällä ennakkotehtävät: 10 valitun kappaleen kuvaukset
Eli idea on se, että halutessaan yhdestä historiamodulista voi saada lisätyöllä enemmän pisteitä sekä voi syventyä johonkin aikakauteen tai sen osa-alueeseen lukemalla kirjallisuutta ja tekemällä referaatteja/esseitä ja/tai tutustumalla johonkin osa-alueeseen nuotti- ja lisäkuuntelumateriaalin avulla.
Luentopäiväkirja
Luentopäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa, on luentopäiväkirja hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka luentopäiväkirja ei ole kaikista helpoin opintojen suorittamisen väline, mahdollistaa se luennon mieleen palauttamisen myös useiden vuosienkin jälkeen.
Mitä luentopäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?
Luentopäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on syytä käydä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta luentopäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut eivät ole toivottavia. Opiskelija saa kurssin päätteeksi palautetta luentopäiväkirjastaan opettajalta eli kommentoidun luentopäiväkirjan vastauspostina.
Mitä luentopäiväkirja sisältää?
Luentopäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan luentopäiväkirjaan. Oleellista luentopäiväkirjan kirjoittamisessa on jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi (sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen) ja perusteltu argumentointi. Tämän lisäksi luentopäiväkirjassa tulisi pyrkiä luennolla esitettyjen asioiden problematisointiin. Tämän problematisoinnin tulisi kuitenkin olla perusteltua.
Miten luentopäiväkirja rakennetaan?
Mitään yleistä esimerkkimallia luentopäiväkirjoille ei ole olemassa, joten persoonallisetkin toteutustavat sallitaan. Kaksi mahdollista mallia ovat kuitenkin seuraavat: (1) aluksi yhden kappaleen verran luennon referointi ja sen jälkeen 1–2 kappaletta referoidun kommentointia jne., tai (2) ”esseemäisempi” rajoitetumpaan määrään käsiteltyjä aiheita keskittyvä suorasanainen ja loogisesti etenevä päiväkirja.
Yleisellä tasolla luentopäiväkirjan jäsennys seuraa luentorunkoa. 14 tunnin mittaisesta luentosarjasta sta tehtävän luentopäiväkirjan pituus on 5–15 sivua. Muotoiluasetukset ovat seuraavat: fontti (times new roman) 12, riviväli 1½, tasaus molemmissa reunoissa. Päiväkirjan kanteen merkitään luentosarjan nimi, ajankohta, opettaja, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero.
(VM mukaillen tekstiä: http://www.jyu.fi/yhtfil/fil/pdf/luenpa.pdf)
Oppimispäiväkirja (Luentopäiväkirja)
Mitä se on?
-luentosarjan kirjalliselle loppukuulustelulle vaihtoehtoinen opiskelumuoto
-luennoitsijan tapa saada selville, onko opetettu asia jättänyt jälkiä minnekään muualle kuin muistiinpanopapereihin
-tarkoituksena on pohtia kriittisesti luennon sisältöä ja tulkintoja
-persoonalliset näkökulmat kuuluvat asiaan ja luennoitsijan kanssa voi olla eri mieltä, mutta oma kantansa on pystyttävä perustelemaan
-opiskelupäiväkirjasuoritukseen voi kuulua vertailu luennon ja kirjallisuuden välillä; tällöin
laajuudesta ja op-määrästä sovitaan erikseen
Laadintaohjeet
1. lyhyitä kommentoituja esseemuotoisia huomioita luennon/oheiskirjallisuuden keskeisestä sisällöstä
2. huomiot voivat olla kriittisiä tai täydentäviä, ja ne voivat sisältää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia
3. painota oppimiasi ajattelun apuvälineitä kuten käsitteitä, malleja ja teorioita, ja analysoi omia kokemuksiasi suhteessa niihin.
4. vältä pintapuolisia kommentteja; tarkoitus ei ole täyttää päiväkirjan sivuja yksityiskohtaisilla kuvauksilla omista kokemuksista (tosin niitäkin saa olla)
5. perustelut sille, miksi juuri valitut asiat saivat kunnian tulla kommentoiduiksi; lähtökohtana voi tällöin olla esim. että
-opiskelijan mielestä kyseessä on keskeisin (perustelut tälle) luennolla kirjassa esitetty aihepiiriin liittyvä ajatus
-opiskelija oppi omasta mielestään keskeisen uuden asian (perustelut keskeisyydelle)
-opiskelijalle syntyi ajatus (mikä?) liittyen omaan keskeneräiseen tai tulevaan kirjoitelmaan, seminaarityöhön tai tutkielmaan
-opiskelijan mielestä luennoitsijan esittämä/kirjallisuudesta luettu tulkinta oli yksipuolinen, luennosta/kirjallisuudesta puuttui jokin näkökulma
-luennolla esitetty/kirjallisuudesta luettu asia antoi yleisemmän oivalluksen (esim. suhteessa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen tai yleisemmin historian käsittämiseen liittyen)
-opiskelija huomasi ristiriidan luennolla esitetyn ja kirjallisuudesta luetun välillä
6. huomioiden määrää ei voi täsmällisesti ilmoittaa, mutta keskimäärin jokaiselta luentokerralta tulisi olla vähintään yksi raportoitu ajatus; mikäli oheiskirjallisuus on ilmoitettu, huomion pitäisi sivuta/siteerata myös tätä
7. kirjallisuuteen viitataan kuten esseissä (vähintään kirjoittajan nimellä tekstissä; suorat sitaatit alaviittein, sivun tarkkuudella tarpeen vaatiessa; muista kirjallisuusluettelo päiväkirjan loppuun!); luennolla esitettyihin asioihin on hyvä viitata “luennolla (päivämäärä) mainittuna” asiana, tai malliin “luennoitsija sen-ja-sen mukaan … “
8.lisäksi opiskelupäiväkirjaan tulisi sisältyä noin sivun mittainen yhteenveto, jossa arvioidaan
-luentosarjaa (ja kirjallisuutta) sekä kurssin keskeisiä teemoja kokonaisuutena
-omaa oppimista kokonaisuutena
9. päiväkirjaa on helpointa laatia säännöllisesti, luentosarjan ollessa käynnissä, ei jälkeenpäin
Mitä se ei ole
-luentojen 30-sivuinen referaatti, jonka tarkoituksena on informoida luennoitsijaa siitä, mistä tämä on puhunut ja mitä opiskelija siitä on ehtinyt kirjoittaa ylös
-puolihuolimaton ranskalaisilla viivoilla tehty kooste siitä, miten maailmaa parannetaan ja historiaa/nykypäivää/luennoitsijaa moralisoidaan
-väärinkuultuja lauseita kopioituna suoraan luentomuistiinpanoista tai hurskaita toiveita oman opiskelun tulevasta suunnasta
(VM mukaillen tekstiä
http://www.uta.fi/laitokset/historia/opiskelijaopas/luentopaivakirja.html)
2. MODULI 4:N ARTIKKELISARJAT MUHISSA
Muhissa http://www.siba.fi/muhi on miltei kaikki moduli 4:n artikkelit. Tällä hetkellä valmiita artikkelisarjoja ovat:
1. Romantiikan aikakaudesta ja sisäisestä olemuksesta
-alkaa artikkelilla
Romantiikan syntytausta
2. Saksalainen lied
-alkaa artikkelilla
Saksalaisen liedin varhaisvaiheet ja lied-runous
3. Ranskalainen laulu 1800-luvulla
-alkaa artikkelilla
Romanssin aika
4. Romantiikan piano- ja urkumusiikki
-alkaa artikkelilla
Yleistä romantiikan piano- ja urkumusiikista
5. Ranskalaisia piano- ja urkusäveltäjistä
-alkaa artikkelilla
Pianopainotteisia ranskalaissäveltäjistä
6. Artikkelisarja: Romantiikan kamarimusiikki saksalaisella alueella
-alkaa artikkelilla
Kamarimusiikista konserttimusiikiksi
7. Artikkelisarja: Romantiikan kamarimusiikki Ranskassa
-alkaa artikkelilla
Kamarimusiikkikulttuuri herää Ranskassa
8. Artikkelisarja: Kamarimusiikki Keski-Euroopan ympärysmaissa
-alkaa artikkelilla
Kamarimusiikki saksalais-ranskalaisen ydinalueen ulkopuolella
9. Romantiikan orkesterimusiikki saksalaisella alueella
-alkaa artikkelilla
Romantiikan sinfonia
10. Ranskan orkesterimusiikki 1800-luvulla
-alkaa artikkelilla
Ranskan varhainen romantiikka: Onslow ja Farrenc
11. Romanttinen konsertto
-alkaa artikkelilla
Romanttinen konsertto
12. Romantiikan kuoro- ja kirkkomusikki
-alkaa artikkelilla
Romantiikan kuoromusiikki
13. Artikkelisarja: Italialainen ooppera 1800-luvulla
-alkaa artikkelilla
Bel canto -kulttuurista ja sen muodoista
14. Artikkelisarja: Ranskalainen ooppera 1800-luvulla
-alkaa artikkelilla
Vallankumousajan ooppera
15. Artikkelisarja: Saksalainen ooppera Hoffmannista Straussiin
-alkaa artikkelilla
Ooppera varhaisromantiikassa
16. Artikkelisarja: Euroopan keskusmaita ympäröivät musiikkikulttuurit
-alkaa artikkelilla
Eurooppa monikulttuurisena alueena
17. Artikkelisarja: Romantiikan laulukulttuuri etelä-, pohjois-, ja itä-Euroopassa
-alkaa artikkelilla
Ranska ja Italia
Huom., kun avaat ensimmäisen tai minkä tahansa artikkelisarjan artikkelin, näet koko sarjan sisällön vasemmalta kolmannessa logossa/ikonissa, joka on kolmen lomittaisen arkin näköinen.
Artikkelisarjojen nimillä ei löydy artikkeleita, vaan artikkeleiden omilla nimillä; toki myös haulla, johon voi laittaa säveltäjien ja teoksien nimiä yms.
HAUN VOI ALOITTAA MYÖS KOMENNOLLA
Listaa kaikki
3. MUSIIKINHISTORIAN LUETTAVAA TÄYDENNYSAINEISTOA/Murtomäki
Romantiikka: moduli 4, suomennettua kirjallisuutta
MUSIIKKIKIRJALLISUUTTA
• Eva Weissweiler: Clara Schumann
• Matilda Kärkkäinen: Pianistin tulkinnan muodostuminen Robert Schumannin Sonaatista op. 11; ladattavissa: http://ethesis.siba.fi/files/krkkinen_pianistin_tulkinta_a4_kansisivuineen.pdf
• Marja Mustakallio: ”Teen nyt paljon musiikkia”. Fanny Henselin (1805–1847) toiminta modernisoituvassa musiikkikulttuurissa; ladattavissa: https://www.google.fi/search?q=Marja+Mustakallio+Fanny+Henselt&ie=utf-8&oe=utf-8&gws_rd=cr&ei=EhaYVsnIEYGqywOlgpmYBA#q=Marja+Mustakallio+Fanny+Henselin
• Seppo Nummi: Laulujen keskeltä
• Torben Meyer: Franz Schubert. Laulun mestari
• Risto Kyrö: Matka Punaisen siilin saliin. Schubertin jalanjäljissä kohden omaa konsertti; ladattavissa http://ethesis.siba.fi/files/kyro_matka_punaisen_siilin_saliin.pdf
• Pirkko Moisala & Riitta Valkeila: Musiikin toinen sukupuoli
• Santeri Levas: Suuren säveltäjän rakkaus
• Friedrich Wieck (suom. Tomi Mäkelä): Kauniin soinnin jalo taide
• Eduard Hanslick: Musiikille ominaisesta kauneudesta (Vom Musikalisch-Schönen, 1854; suom. Ilkka Oramo 2014)
• András Batta (toim.): Ooppera. Säveltäjät • Teokset • Esittäjät
• Karla Höcker: Johannes Brahms
• Derek Watson: Richard Wagner
• Barry Millington: Richard Wagner
• Richard Wagner: Elämäni
• Peter Basset: Uuden vuosituhannen Ring
• Zsolt von Harsányi: Unkarilainen rapsodia. Romaani Franz Lisztin elämästä
• Andre Gauthier: Liszt
• Ernest Decsey: Valssikuningas Johann Strauss
• Ghislaine Juramie: Tšaikovski
• Franz Werfel: Verdi
• Françoise Giroud: Alma Mahler. Nainen joka teki rakastamisesta taiteen (orig. Alma Mahler ou l’art d’être aimée)
• Vivi Horn: Laulun siivin. Jenny Lindin elämäntarina
• Moses Pergament: Jenny Lind
• Jukka Sarjala: Poeettinen elämä. Biedermeierin säveltäjä-kirjailija Axel Gabriel Ingelius
• Matti Vainio: Fredrik Pacius
• Aino Ackté: Muistojeni kirja; Taiteeni taipaleelta
• Eero Tarasti: Myytti ja musiikki; Romantiikan uni ja hurmio
1800-luvun musiikinhistoria 